Author: admin

Surunaama

Surunaamaa tekemässä

Neljä vuotta sitten kävelin kirjastoon ja kysyin kirjastontädiltä hiljaa, että onko teillä jotain kirjaa surusta ja kuolemasta, jota voisin lukea lapseni kanssa. Ajattelin, että sellainen on pakko olla. Kirjastonhoitaja katsoi minua, kääntyi ja käveli pois sanomatta sanaakaan. Nyt, neljä vuotta myöhemmin haluan tehdä sen kirjan, jota minullekin olisi pitänyt silloin suositella. Ja koska suru on henkilökohtaista, suurta, pelottavaa ja tuntematonta, en halua tehdä sitä yksin. Haluan tehdä sen sinun kanssasi. Tervetuloa mukaan tekemään kirjaa, jota […]

Usva

Leave a comment
Surunaama kylässä

Varjostuma heijastaa itsensä, negatiivin kautta, mustavalkoiseksi valokuvaksi. Sisäiset siamilaiset kynsivät toistensa kalvakkaa ihoa aiheuttaen jatkumon, josta pilkistelee sumeaa logiikkaa. Toisinaan toisinto aiheuttaa rutinoituneita, sammalpintaisia vaurioita aivojen eri lohkoihin. Synkkä imu vetoaa vielä tummempien varjojen kutsuun. Pääni sisällä möngertävä iiliäinen kuiskaa jälleen. En ole olemassa. Olen olematta. Matkalla kohti täydellistä tyhjyyttä ymmärrän nurinkurisen mieleni vääristävän tajuavuuttani. Kuolin, mutten haihtunut. Olen maastoutunut maskin taakse, jossa jokainen yksityiskohta muistuttaa olevaisuuteni hetkellisyydestä.

Jotkut päivät ovat helpompia kuin toiset

Leave a comment
Surunaama kylässä

Otsikon lauseesta on tullut patenttivastaus kysymykseen miten voin. Akuutista kriisistä on nyt kulunut sen verran aikaa etteivät jatkuvat avautumiset tai yhtäkkiset itkukohtaukset tunnu enää luontevilta. Oikeastaan olen aika hiljaa, siirrän osan ajatuksista toisina hetkinä ajateltaviksi, jotta pystyn toimimaan nyt. Harvoin jos ollenkaan otan tilannetta esiin vieraampien ihmisten kanssa, aika vähän tutuillekaan. Otsikon lause on helppo, neutraali tapa vastata. Siihen ei tarvitse vastapuolen juuri reagoida, ottaa vastaan surua tai ahdistusta. Kantaa minun taakkaani. Kukin voi valita haluaako […]